Eilinen ilta oli yhtä vetistelyä taas. Viikonloppuna piti lisätä Deprakinen annostusta taas yhdellä tabletilla. Nyt taitaa siis mennä 900 mg. Päivällä olin välillä jopa hysteerisen hilpeä, mutta illalla repesi niagara. T oli kipeä ja ärtyinen, kun ei voinut mua mitenkään auttaa.  Tai edistää mun muuttoa.

Valvoin kai liian myöhään ja ikävä vaivasi ja kaikki tuntui pahalta. Itku oli hysteeristä ja tyhjentävää. Puhuttiin T:n kanssa puhelimessa vähän aikaa ja lopulta otin unilääkettä ja sain sillä itseni rauhoittumaan ja rentoutumaan uneen.

Aamulla oli sitten silmät turvoksissa, kuten arvata saattaa. Lapset käyttäytyivät kuin mitkäkin hirviöt ja oltiin pahasti myöhässä kaikesta. Ei ehtinyt T:täkään näkemään aamulla kuin ohi ajaessa, kun päästiin niin myöhään lähtemään.

Voi kun tää muuttorumba olisi ohi ja kestäisin tämän loppuviikon hajoamatta. Ja ilman saikkua. Ei jatkuvasti tahtoisi olla saikullakaan, vaikka tekisihän se hyvää. Lepo olisi tarpeen. Mutta sitä ehtii sitten ensi viikolla lepäämään ja rentoutumaan, kun mulla on lapsivapaa viikko. Vaikka on sinnekin buukattu jos jotakin. Kallonkutistajaa, liiton kokousta ja sossukäyntiä.

Nyt voisi lähteä aamukahville, jos vaikka tästä vähän piristyisi samalla... Hyvää loppuviikkoa ystävät rakkaat! Toivottavasti teillä on vähän aurinkoisempaa kuin mulla tällä hetkellä.