Lueskelin tänään tietoa netistä tuosta hypomaniasta. Kirjastosta kun ei löytynyt maanis-depressiivisyydestä tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai bipolaarihäiriöstä yhtään nidettä.

Taudin voin näemmä saada sukuperintönä tai syntymän tai raskauden aikaisesta tapahtumasta seurauksena. Mullahan löytyy siis kaikki mahdollinen. Olisikin varmasti ihme, jos valekuolleena syntyminen ei olisi aiheuttanut minkäänlaisia seurauksia minulle. Toisaalta ihminen voi selvitä tuosta elämällä täysin stressitöntä elämää tai saamatta mitään traumoja ikinä. Eli pumpulissa ja tynnyrissä elämällä olisin voinut välttyä saamasta tätä sairautta. Mutta se oli positiivista, että voin myös ikään kuin parantua tästä.

Eilen iltana siis aloitin ne epilepsialääkkeet.  (Deprakine 300mg) Tänä iltana vielä otan yhden ja huomisesta alkaen sitten kaksi. Olo on kyllä hieman outo. Kamalan levoton ja yli energinen. Koko ajan pitää heiluttaa kinttuja tai sormia ja purkaa tuota ylimääräistä energiaa johonkin. Ja mä kun kuvittelin, että nuo rauhoittaisi mua... Päin vastoin! Olo on kuin hermorauniolla tai jotenkin muuten hullulla. Viiraa!!! Mikähän tätä oloa helpottaisi. Mä heilun kuin heikkopäinen. Kiva juttu, että iskee joku maniameininki nyt noiden lääkkeiden takia.